Yhteiskunnalliset siirtymät voivat olla äkillisiä, kuten mahdollisesti koronakriisin jälkeen tulee tapahtumaan. Siirtymät voivat toteutua myös pidemmän ajan kuluessa, esimerkkeinä vaikkapa tuotantoteknologian muutokset (höyrykone, sähkö, atk) ja uuden teknologian vähittäinen yleistyminen.
Perinteiset kyselytutkimukset eivät yleensä tavoita tulossa olevia siirtymiä, koska kuluttajat harvoin tunnistavat analyyttisesti edes omat nykyiset tarpeensa, puhumattakaan tulossa olevista muutoksista.
Ns. hiljaisten signaalien avulla voidaan detektoida pinnan alla syntyviä muutoksia. Ongelma on vain se, miten erottaa satunnainen kohina todellisesta hiljaisesta signaalista tai miten tehdä rationaalisia päätöksiä tällaisten havaintojen perusteella.
Yritysten strategiatyön pitäisi katsoa eteenpäin puuttellisen ja epävarman informaation maailmassa. Jos haluaa investoida tulevaisuuteen, on otettava riski, josta sitten voittoina palkitaan – tai joka tappioina alaskirjataan.
Muuttuvan maailman strategiatyön järkiperäinen työkalupakki voi löytyä esimerkiksi strategiatutkimuksen akateemisesta kirjallisuudesta. Tutkimuskirjallisuuden näkemykset ovat riippumattomasti tuotettuja, keskustellen koeteltuja ja tarkkaan mietittyjä ulostuloja, joiden tarkoitus ei ole erityisesti myydä mitään.
Alla kaupallisen konsulttitoimiston eli BCG Henderson Instituten analyysi koronakriisin vaikutuksista. Teksti on hyvä ja brändää varmasti BCG:tä myönteisesti. Tekstistä kuitenkin puuttuu viittaus puolueettomalla akateemisella tutkimuksella validoituun strategiatyöhön ja päätöksentekoon.